Eilen sain sitten mukavat haukut eräältä, jota luulin kaveriksi. Pahoitin asiasta mieleni todella pahasti, eikä tämä tyyppi edes pyytänyt myöhemmin anteeksi, vaikka alkoikin sitten tivata syitä ja seurauksia miun masennuksesta. Paha olo vaivaa vähän vieläkin, itkin eilen illalla puoli tuntia jutun takia. Nyt hieman hävettää, mutta... En mahda itkulle mitään ja miksi ihmisten pitää olla niin ilkeitä, vaikka tietävät ettei minulla mene todellakaan hyvin.

Eilen tuli taas mieleen, että jos ottaisin koko purkin rauhoittavia kerralla, niin kaikki paska häviäisi kerralla miun elämästä. Ja muiden elämästä häviäisi se suurin paska, eli minä.

Siskon kanssa tänään leivottiin täytekakkua ja sitä syötiin ja puhuttiin maailman ja ihmisten pahuudesta. Huomaa selvästi että sisko on kamalan huolissaan miusta, ei haluaisi jättää minua yksin ollenkaan. Lupaan aina olla kiltisi yksin ollessa, mutta silti tulee kamalan paha mieli kun sisko joutuu pelkäämään miun takia. Otsan rypistys

Huoh, no tässä päivässä oli hyvää täytekakku ja siskon kanssa rupattelu. Sekä ihanat marsut, jotka aina piristää miun päivää.